Burkina Fasoon tutustuminen: kurkistus Länsi-Afrikan sydämeen

Maantiede ja ilmasto

Länsi-Afrikassa, Ghanan pohjoispuolella sijaitseva Burkina Faso on sisämaavaltio, jonka monimutkainen maantiede ja ilmasto muokkaavat sen elämäntapaa. Kansakunnan pinta-ala on 274 200 neliökilometriä, ja maan osuus on 273 800 neliökilometriä ja vesistöt muodostavat loput 400 neliökilometriä. Se jakaa 3 611 km: n maarajan kuuden maan kanssa: Benin (386 km), Norsunluurannikko (545 km), Ghana (602 km), Mali (1325 km), Niger (622 km) ja Togo (131 km). Monipuolisista maisemistaan huolimatta maalla ei ole rantaviivaa, mikä erottaa sen joistakin naapureistaan.

Burkina Fason ilmasto on jaettu kolmeen erilliseen vyöhykkeeseen. Eteläpuolella on kuuma trooppinen savanni-ilmasto, jossa on lyhyt sadekausi, siirtymällä trooppiseen kuumaan puolikuivaan steppiin, joka on tyypillinen Sahelin alueelle pohjoisosassa, ja pieni kuuma aavikkoalue aivan pohjoisessa, Saharan autiomaassa. Tämä ilmastovyöhykkeiden monimuotoisuus edistää maan monenlaisia maatalous- ja elinoloja.

Burkina Fason maastolle on ominaista enimmäkseen tasaiset tai leikatut, aaltoilevat tasangot, joiden kukkulat löytyvät lännestä ja kaakosta. Kansakunta sijaitsee laajalla tasangolla, jossa on savanneja, jotka ovat ruohoisia pohjoisessa ja muuttuvat vähitellen harvoiksi metsiksi etelässä. Burkina Fason alin kohta on Mouhoun (Black Volta) -joki 200 metriä merenpinnan yläpuolella, kun taas korkein kohta on Tena Kourou, joka saavuttaa 749 metriä.

Luonnonvarat ja maankäyttö

Burkina Faso on varustettu erilaisilla luonnonvaroilla, mukaan lukien kulta, mangaani, sinkki, kalkkikivi, marmori, fosfaatit, hohkakivi ja suola. Näillä resursseilla on merkittävä rooli maan taloudessa, erityisesti kullalla, joka on merkittävä vientituote. Maata käytetään pääasiassa maatalouteen, josta 44,20% on maatalousmaata ja 19,30% metsien peitossa. Vuodesta 2016 lähtien noin 550 neliökilometriä maata oli kasteltu, mikä tuki viljelykasvien, kuten puuvillan, maapähkinöiden, sheapähkinöiden, seesamin, durran, hirssin, maissin ja riisin, viljelyä. Karjankasvatus on myös olennainen osa maan maatalousalaa.

Väestö ja kaupungistuminen

Burkina Fason arvioitu kokonaisväkiluku on 20 835 401 heinäkuussa 2020, ja sillä on vaatimattomasti kaupungistunut yhteiskunta. Noin 30,60% väestöstä asuu kaupunkialueilla, mukaan lukien pääkaupunki Ouagadougou, jossa asuu noin 2,780 miljoonaa ihmistä, ja Bobo-Dioulasso, maan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 972 000 asukasta. Väestö keskittyy pääasiassa maan keski- ja eteläosaan, jossa ilmasto ja maasto ovat suotuisampia asumiselle ja maataloudelle.

Talous ja kehitys

Burkina Fason talous on monipuolinen, ja maataloudella on keskeinen rooli puuvillanukkatuotannon, juomien, maatalouden jalostuksen, saippuan, savukkeiden, tekstiilien ja kullankaivun kaltaisten teollisuudenalojen rinnalla. Kansakunta vie pääasiassa kultaa, puuvillaa ja karjaa, ja Sveitsi, Intia ja Etelä-Afrikka ovat merkittäviä vientikumppaneita. Tuonti sisältää tuotantohyödykkeitä, elintarvikkeita ja öljyä, ja Kiina, Norsunluurannikko ja Yhdysvallat ovat tärkeimmät tuontikumppanit.

Luonnonvaroistaan ja inhimillisistä voimavaroistaan huolimatta Burkina Fasolla on edessään kehityshaasteita, jotka näkyvät vain 19,2 prosentin sähköistymisasteena vuonna 2016 ja 1 900 dollarin BKT:nä asukasta kohden vuonna 2017. Nämä luvut osoittavat, että Burkinaben kansan elintason ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan jatkuvia kehitystoimia.

Johtopäätös

Burkina Faso, jolla on monipuolinen maantiede, ilmasto ja rikas kulttuuriperintö, on osoitus kansansa sitkeydestä ja sopeutumiskyvystä. Haasteista huolimatta kansakunta jatkaa merkittävien maatalous- ja mineraalivarojensa valjastamista kestävään kehitykseen ja kasvuun. Jatkuvilla ponnisteluilla sähköistämiseen, koulutukseen ja talouden monipuolistamiseen Burkina Faso pyrkii turvaamaan vauraan tulevaisuuden kaikille kansalaisilleen.

Maatiedot